Keskittymiskyvyn ja luovuuden lisääminen

Mikä tieto on tarpeellista?

Muutama vuosikymmen sitten ihminen eli olosuhteissa, joissa tietoa oli huomattavasti vähemmän kuin  nykyisin. Silloin tiedon hankkiminen oli monesti eloonjäämisen ehto. Tieto siitä, mikä oli turvallisin reitti, mitkä kasvit olivat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä, missä päin on ystäviä, missä vihollisia, oli aivan ratkaisevaa.

Luonto, joka pyrkii varmistamaan lajin säilymisen ja kehittymisen , onkin järjestänyt niin, että saamme palkinnon aina kun saamme jonkin uuden tiedon. Aivot antavat elimistölle käskyn vapauttaa pienen annoksen dopamiini-nimistä hormoonia. Dopamiini lisää hyvää oloa, jopa saa aikaan suoranaisen hurmion. Moni huumausaine, mm. nikotiini, vaikuttaa dopamiiniaineenvaihdunnan kautta.  palkkioksi jokaisesta uudesta tiedosta.

Tiedon ahnehtiminen on syvällä geeneissämme. Samalla tavalla kuin fyysinen henkiinjäämisreaktio, taistele-pakene-jähmety – tila, uuden tiedon tarve on meissä perusasetuksena. Joillakin enemmän, toisilla vähemmän. 

Suuri ja tarpeeton virikkeiden ja tiedon määrä on ottanut mielemme vangikseen

Nyt ongelmana on se, että kaikki tarjolla oleva tieto ei ole henkiinjäämisen ja menestymisen kannalta merkittävää. Osalla tiedosta on jopa päinvastainen vaikutus. Lisäksi uusia triviaaleja tietoja on tarjolla aivan liikaa.

Moni meistä istuu iltamyöhällä koneen ääressä kuin laboratoriorotta painamassa nappia saadakseen dopamiiniannoksensa. Jospa vielä tuon linkin katsoisi, ja vielä kymmenennen kerran viimeisimmät uutiset, urheilu-uutiset, viihdeuutiset, ajankohtaiset ne ja ne uutiset, Iltasanomat, Iltalehden, Seiskapäivää ja muoti-, terveys- ja ravintoblogit! Lista on loputon.

Tietoiseksi tuleminen on ratkaisevaa oikeiden valintojen takaamiseksi

On tärkeää oppia hillitsemään mielen säntäämistä tarpeettomien virikkeiden ja tietojen perään. Tämä on keskittymiskyvyn avain!

Jokaisen sähköisen viestimen aikaansaaman keskeytyksen jälkeen tarvitaan noin 4 minuuttia mielen palauttamiseen siihen ajatuksenjuoksuun, jossa se oli ennen keskeytystä. Jos siis tarkistat sähköpostisi 30 kertaa tunnissa, et  pysty tekemään mitään muuta.

Tietoisuustaidot ja mindfulness-harjoitukset auttavat sinua tulemaan tietoiseksi tästä mielesi automaattisesta, haitallisesta tavasta. Niin pystyt ohjaamaan mieltäsi keskittymään olennaiseen ja tärkeään, sen sijaan että huomiosi laukkaisi aina uusien virikkeiden perään.

Tieto ei ole viisautta

Ajatteleva mielemme, kykymme muistaa menneet virheemme ja onnistumisemme ja ennakoida tiedon avulla tulevaisuutta, on mahdollistanut monia edistysaskeleita ihmiskunnan historiassa.

Viisaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin suuri tietomäärä. Vasta tiedon käyttäminen tarkoituksenmukaisella tavalla on viisautta.

Luovuus asuu rennossa mielessä ja kehossa

Luovuus edellyttää sitä, että mieli ei askartele pakonomaisesti minkään menneisyyteen liittyvän tiedon parissa. Myöskin tulevaisuuteen suuntautuvat pelkoajatukset saavat mielen jännittymään, ja se ilmenee jännityksenä myös kehossa. Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset saavat parhaat ideansa silloin, kun ajattelevat tai ovat tekemässä jotakin aivan muuta.

Tietoisuustaidot ja mindfulnessin harjoittaminen auttavat päästämään irti tarpeettomasta, pakonomaisesta ajattelusta. Näin luovuudelle tulee tilaa ja järkeilevän, menneisyyden nojalla toimivan mielen sijaan saamme yhteyden omaan korkeampaan, avarampaan viisauteemme.